Pellettipoltin

OMATEKOINEN PELLETTIPOLTIN

Rakentelin omatekoisen pellettipolttimen, jolla olen lämmittänyt omakotitaloa noin kymmenisen vuotta. Voit lukea aiheesta enemmän "Projektilehdestä" http://issuu.com/pasitherock/projektilehti. Katso myös PDF-tiedosto pellettiaiheesta.

Pellettilämmitys


Pelletti on ekologisesti hyvä lämmitysmuoto, sen lisäksi, että se on suhteellisen edullistakin. Pellettiä valmistetaan puusta tai turpeesta. Se on ominaisuuksiltaan kivihiileen verrattava polttoaine, jonka tuhkapitoisuuskin on hyvin alhainen. Tonni pellettejä vastaa lämpöarvoltaan noin 1,5 tonnia puuta, tai noin 500 litraa öljyä. CO2-päästöjä vertailtaessa pelletti on kokonaisuudessaan ilmastoystä-vällinen ratkaisu. Sen hiilidiok-sidipäästöt ovat yli 13 kertaa sähkölämmitystä pienempi.

Katso myös esittelyvideo polttimesta: http://youtu.be/4JRWmN6SjrQ


Rakentelin talvella 2004 pellettipolttimon (120neliön) omakotitalon lämmittämiseksi. Lähtökohtana oli se, että olisin joutunut tekemään remontin öljylämmitysjärjestelmälle. Öljyn hinta nousi ja nousi. Se sai ajattelemaan muita lämmitysvaihtoehtoja. Aloin suunnitella polttimoa omaan käyttöön. Erilaisten kokeiluiden, testaamisen ja rakentamisen jälkeen päädyin tähän nykyiseen malliin.

Omien laskelmien mukaan säästän pelletillä öljylämmitykseen verrattuna vuosittain noin 700–800€. - Eikä ole tullut ikävä öljyllä räppäämistä!
Olen tyytyväinen säästöön ja laitteen toimivuuteen. Muutenkin pelletti on sopivissa erissä ostettavissa. Olen käyttänyt 500-900kg suursäkkejä, jolloin saan ostettua sen verran tavaraa kun varastooni sopii. Tuon määrän käsittely on sopivaa puuhaa, vaikka käsinkin. Tein pienen suppilon, josta voin sangolla pudottaa varastoon pellettiä.
Syksyllä 2006 laajensin pellettivarastoa niin, että saan sopimaan sinne nyt pienen traktori-kuorman irto-tavarana myytävää pellettiä.

Polttimen rakenne

Polttimen rakenne on hyvin yksinkertainen, mutta toimiva. Tärkeimmät osat ovat polttopää, puhallinkanava, puhallin, siirtospiraali ja sen moottori, ilmatiivis pellettisiilo ja sähköohjaus-keskus, joka saa ohjaustiedot termostaatilta.

Polttimen rakenne on kauttaaltaan metallia. Perusosan muodostaa putkirunko, joka toimii myös pelletille siirtokanavana ja tuulitunnelina.
Siilo on ympäriinsä tiivis ja täyttökansi päältäpäin lukittava. Siiloon sopii noin 250 Litraa pellettiä 0,25m³ joka riittää talvella noin 2-3 vuorokautta ja lämpimällä säällä kauemmin.

Siirto pellettisiilosta polttimoon tapahtuu sähkötoimisella spiraali-nostimella.
Spiraali on kiinnitetty keskiakseliin, joka kulkee nostimen päästä päähän. Pelletti nostetaan laitteen yläpäähän, josta se tippuu vapaasti 70cm. alhaalla olevaan palopäähän. 

Alhaalla olevalla säädettävällä luistimella ohjataan pelletti kääntymään palosuuntaan. Pelletin syöttömäärää ohjataan sähköisesti kellosäätimillä ja rajakatkaisimilla.
Tämän lisäksi laitteeseen on rakennettu mm. ylitäytön estin. Tämä sammuttaa koko laitteen toiminnot jos syöksytorvi alkaa täyttyä. 

Ilma puhalletaan (stokereissa käytettävillä) puhaltimella palopäähän. Putken kylkeen on tehty tiivis laippaliitos puhallinta varten. Puhallettavan ilman määrää säädetään puhaltimen säätölaippapellillä ja tämän lisäksi sähkö-ohjauksella.
Putkiosan päätyyn on tehty saranoitu ja tiivis huoltoluukku, josta säädetään palopään luistinta ja puhdistetaan tarvittaessa laitteesta tuhkaa ja nokea. 

Pääputken kiinnitys keskuslämmityskattilaan on toteutettu edelleen tiiviillä laippa-liitoksella samaan tapaan, kuin öljypolttimenkin kiinnitys.
Lämmitysvalkean sytyttäminen ensimmäisellä kertaa tapahtuu käsin. 

Pellettiä jää hehkumaan palopäähän pieni määrä termostaatin sammuttaessa tuulettimen ja polttimon muut toiminnot. Lämpötilan laskiessa termostaatti antaa jälleen käskyn laitteistolle. Tällöin tuuletin alkaa pyöriä ja tuulettamaan kattilan tulisijaa. Lisäksi uudessa sähkökeskuksessa on niin sanottu taukotulitoiminto, joka käyttää laitetta muutaman minuutin verran parinkymmenen minuutin välein.

Vähän ajan kuluttua spiraali syöttää hieman pellettiä palopäähän tuulessa hehkumaan alkaneen hiillostan päälle, jolloin ilmavirtauksen mukana pelletti syttyy palamaan.


Sähkö-ohjaus

- Esimerkki sähkö-ohjauskeskuksen kytkennöistä: PDF-tiedosto


Kuvia:

 Vanha sähkökeskus
Keskuslämmityskattilan termostaatti
 Pellettiä


 Uuden sähköohjauskeskuksen suunnittelu ja rakentaminen















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti